Näytetään tekstit, joissa on tunniste leiri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leiri. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. syyskuuta 2016

Naisten uppopalloviikonloppu- rentoa yhdessä oloa altaan pohjassa

Moikka!
 
Takana on aivan mahtava viikonloppu! Siitä huolimatta, että oma osallistumiseni oli kasvavan keskivartalon vuoksi melko vajaata, oli leiri minunkin mielestäni menestys. Uskon, että täysillä mukana olleet tytöt, naiset ja eräät keski-iän ylittäneetkin neidot olivat viikonloppuun tyytyväisiä.
 
Lauantaina sekalainen sakki uppopalloilevia naisia kokoontui Rajamäen uimahallille. Mukaan mahtui joitakin jo vuosia aikaisemmin "eläköityneitä" uppopalloilijoita, joiden läsnäolo herätti spontaania ihmettelyä ja hilpeyttä. Tälle leirille oli kuitenkin kaikki tervetulleita, ja oli ihana huomata, että se viesti oli selvästi mennyt perille. Mukana oli paljon naisia joita ei oltu aiemmin nähty leirillä ja toisia jotka olivat vuosia aiemmin lopettaneet leireillä käynnin syystä tai toisesta. Lauantain harjoitukset mentiinkin niin sanotusti omalla porukalla, Helin #6 johtaessa toimintaa. 
 
Sunnuntai aamu alkoi jo kello 8 aamureippailulla, joka ei ollut vielä kovinkaan suosittu, mutta päivän kahdella altaalla meitä oli yhteensä 19 naista Tomi Suomalaisen vetäessä allasharjoitukset. Harjoitukset olivat itsessään yksinkertaisia niin taktisesti kuin teknisestikin, mutta tarjosivat vanhoille konkareillekin uusia näkökulmia ja ideoita. Koko viikonlopun aikana pelattiin paljon, mutta sen lisäksi tehtiin koritus- ja ohitusharjoituksia.
 
Seuraava vastaavanlainen leiri on tarkoitus järjestää 12.-13.11.16, joten merkkaa se kalenteriisi ja jää odottamaan lisätietoja!

 
Seda #12
 
 
 
 
 

torstai 15. syyskuuta 2016

Naisten leiri Rajamäellä 24.-25.9.16, tervetuloa kaikentasoiset naiset!

24.-25.9. järjestetään uppopalloleiri kaikille Suomen naisille.
Leirillä tehdään erilaisia harjoituksia ja pelataan. Tarvittaessa jakaudutaan eri tasoryhmiin, niin että saadaan kaikille mielekästä tekemistä.


Leiripaikkana on Rajamäen uimahalli (Kuntolanpolku 1, 05200 Rajamäki).
Majoitusta vailla oleville Seda järjestää lattiamajoituksen Hyvinkäällä eli omat patjat ja peitot mukaan. Yöpyä voi toki omatoimisesti muuallakin. Lauantaina voidaan käydä porukalla syömässä, mikäli niin halutaan ja löydetään sopiva paikka. Voi myös olla että Sedan mies valmistaa illallisen, varaudu tähän kolehdilla. Pelivarusteiden lisäksi mukaan tarvitset evästä ja sunnuntai aamulle ulkoiluvarusteet. Toiveena on myös että kaikilla leirille tulijoilla olisi mukanaan uppopallo, ethän kuitenkaan jätä tulematta sen takia ettei sinulla ole palloa.
 
Leirin vastuuvetäjinä toimivat Heli Koskinen ja Kira Suomalainen Tampereelta, mutta harjoituksia ohjaamaan on pyydetty myös ulkopuolisia uppopallotaitureita.
Mikäli ongelmia tai kysymyksiä, Heli vastaa  mielellään kyselyihin.


Ilmoittautuminen Helille helik6@gmail.com.niin
 
 
Leirin ohjelma:
 
La 24.9.
10:30 Tapaaminen
12:00-13:30 Allasharjoitus
16:30-18:00 Allasharjoitus
Su 25.9.
08:00 Tapaaminen, ulkoilu
09:00-10:30 Allasharjoitus
13:00-14:30 Allasharjoitus
15:00 Leirin päätös



Terveisin
Heli # 6 ja Kira #3
 
 
 
 
 

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Vuoden ensimmäinen leiri- ennätys rikkoutui

Viikonloppuna järjestettiin naisten avoin maajoukkueleiri Tampereella. Hiihtolomien vuoksi hallilta ei saanut tavalliseen tapaan allasaikaa, vaan leiri aloitettiin jo 7:45 ja altaaseen hypättiin 8:30. Seuraava allas olikin vasta illalla 16:30. Sunnuntainakin ainut allas alkoi jo 8:30, mutta aamureippailulla oltiin jo 7:30. Kukaanhan meistä ei edes olisi halunnut nukkua pitkään ;) Tavallisesta poiketen sunnuntain toinen allas oli korvattu painonnosto harjoituksilla, jotka Saija #5 veti meille Nääshallilla. Painonnostosta tuleekin myöhemmin ihan oma julkaisu.
 
Maajoukkueleireillä on käynyt kaiken kokoisia, ikäisiä ja näköisiä naisia ja tyttöjä. Tällä leirillä rikottiin kuitenkin yksi ennätyksistä, kun vasta 12 vuotias Hilla uskaltautui mukaan. Nuoresta iästään huolimatta hän on kerennyt pelata jo 7 vuotta, mitä ei ollut vaikea uskoa kun Hillan näki altaassa. Rohkea ja aktiivinen pelaaja, joka ei anna pienen kokonsa häiritä menoaan. Painonnosto salillakin hän osallistui keskittyneesti (keskittyneemmin kuin osa aikuisista) rinnalle veto harjoituksiin, ja Hillan kevyt tanko punaisine painoineen kolisi salin nurkassa alusta loppuun. Mahtava tyttö!

Leirillä pelattiin paljon, mikä on aina kivaa tai minun mielestäni jopa parasta, mutta joitakin leirin teemaan sopivia harjoituksia myös tehtiin. Tänä viikonloppuna keskityttiin maalivahti työskentelyyn ja erityisesti maalivahdin liikkumiseen korin päällä. Juhani heitti meille ajatuksen, että entäpä jos maalivahti olisikin pääasiassa selkä suoraan kentälle päin. Hyökkääjän tullessa sivulle maalivahti voisi hieman kääntää päätään enemmän hyökkääjään päin, muttei niin reilusti kokonaan kuin aikaisemmin on totuttu. Hyökkääjän olikin vaikea saada maalivahdista otetta tai löytää puskukohtaa kun maalivahti tarjosikin kylkeä. Kokeilkaapa treeneissänne!


Hilla, leirin nuorin ja Jonna, leirin vanhin, vasta 25 vuotias ;)
Kuulumisten vaihtoa altaiden välillä.

Uppopallonaisten perinteistä illanviettoa: jäätelö, siskonpetejä ja euroviisuja.

Seda, Mira ja Jenni
Viesti kilpailu, mun joukkue voitti!
 


Kaikki ei selviytynyt sunnuntain aamureippailulle, tässä ne jotka olivat mukana.





Rauta on kevyttä, Hilla etualalla.




 Terveisin Seda #12





keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Ensimmäinen leiri Kolumbian kisojen jälkeen

Ai jai, onpa mahtava viikonloppu taas takana. Syksy on nyt takana. Kukin on saanut relata omalla tyylillään, ja uppopalloton syksy on ainakin minulle tehnyt tehtävänsä, koska kentälle palaaminen oli nautinnollista. Sormet syyhysi ja pallon osuessa näppeihin sähkö meni läpi kropan ja virta levisi raajoihin. Nyt pelataan!
Lauantaina pelattiin A-nuorten SM-sarjan toinen kierros, kukin maajoukkue pelaaja omassa joukkueessaan, mutta iltapäivällä sotakirveet haudattiin ja sekalainen sakki naisia lähti yhdessä syömään ja viettämään aikaa hotellille. MM-kisajoukkueen kaikki pelaajat eivät olleet mukana vielä tällä leirillä, mutta mukaan olimme saanut uusia tyttöjä! Tai tuttuja tyttöjä, mutta uudessa ympäristössä, maajoukkueleirillä. Ja minä olin todella yllättynyt tyttöjen tasosta, hyväkuntoisia ja pallovarmoja naisia. Missä ne ovat olleet ennen tätä?
Hyvin nukutun hotelli yön jälkeen sunnuntaina oli ihana mennä (maltillisen) buffet aamiaisen kautta aamureippailulle ja siitä altaaseen. Allasharjoituksia oli kaksi, joiden aikana tehtiin sitä parasta eli pelattiin uppopalloa. Vastustajana toimi taas nuorten maajoukkueen pojat muutaman paikallisen vahvistuksen kanssa. Pojatkaan eivät päässeet helpolla sillä nuorten maajoukkueen valmentaja oli seuraamassa poikien peliä samalla kun me annoimme armottoman vastuksen.
Leirillä keskustelimme myös tulevasta. Keskustelimme muunmuassa helmikuussa järjesttävistä PM-kisoista ja meidän osallistumisesta niihin. Mitään päätöstä ei vielä tehty, mutta kisat olisivat hyvä mahdollisuus uusille tulokkaille saada ensimmäinen kosketus kansainvälisiin otteluihin ja vanhoille pelaajille lisää kokemusta maaotteluista.



terveisin Seda #12

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Viimeinen leiri

Viimeinen maajoukkueleiri on takana ja enää on yhdet viikkotreent ennen kisoihin lähtöä. Hurjaa miten nopeasti aika menee!

Viikonloppuna kokoonnuimme Tampereella. Lauantaiaamuna halli ei ollut vielä edes auennut, kun me palaveerasimme tihkusateessa uimahallin katoksessa. Vaikka lauantaiaamulle voisi keksiä muutakin tekemistä, me olimme iloisia nähdessä toisemme. Olihan viime näkemisestä jo hieman reilu viikko =)

Leirillä pelasimme jokaisella altaalla, eikä yksittäisiin harjoituksiin ollut enää tarvetta. Harjoitusvastukseksi oli kutsuttu joukko nuoria ja vähän vähemmän nuoria miehiä, jotka antoivat reilun vastuksen koko viikonlopun ajan. Peli kulki hienosti, ja vaikka sunnuntaina jalat painoivat ja keho oli uupunut, koko porukka painoi yhdessä loppuun saakka. Viimeiset kymmenen peliminuuttia sunnuntaina olivat ehkä koko leirin parhaat hetket. Olen NIIN iloinen, että saan pelata tässä joukkueessa!

Leirillä mukana oli myös huoltajamme Heli, jolla oli kädet täynnä töitä. Tosin Helin käsissä on jotain taikavoimaa, sillä kaiken se sai korjattua. Allekirjoittaneen niska koki kovista peleistä huolimatta U-käännöksen Helin hoidossa, kääntyen nyt kivuttomasti joka suuntaan. Helin läsnäolo ja tieto/taito tuntuu luksukselta, mutta kuitenkin erittäin tarpeelliselta. Heli kuuluu meidän joukkueeseen!

Ella #8 ja Sirpa #15

Irina #1 hyppää,ässä pelin

Kira #3, Jenni #2 ja minä suunnitellaan voitokkaita hyökkäyskuvioita.

Valmentajamme Juhani

Sirpa #15 ja Nelly #13

Ella #8

Suomen naisten uppopallomaajoukkue

Voisi kuvitella, että viikonloppuun ei mahtuisi enää kovien pelien lisäksi muuta, mutta kun meistä on kyse, niin asiahan ei ole niin. Sunnuntaina leirin päätteeksi suuntasimme vielä Tampereen underground maailmaan. Emme lähteneet reivaamaan tai maalaamaan graffiteja, vaan siivomaan juhlijoiden sotkuja. Onneksi olimme edellisellä leirillä saaneet hyvää harjoitusta, sillä tämä siivousurakka oli edelliseen veraten melkolailla karumpi. Turvakengät ja viiltosuojatut hanskat tulivat todellakin tarpeeseen.

Ennen

Jälkeen

Oona #10 ja Huoltaja Heli




Terveisin, Seda #12

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Mustakari in memories

Viikonloppu kului leirillä, taas! Hieman tosin eri meiningeissä kuin normaalisti, sillä tällä leirillä meillä ei ollut kuin yksi allas per päivä. Tämä sen vuoksi, että olimme päässet talkoilemaan Mustakari in memories festareille.

Tapahtuman aikana osa meistä työskenteli olutteltassa ja osa paistoi makkaraa. Suurin työ oli kuitenkin festivaali alueen siivoamisessa. Työtä riitti molempina iltoina yö kahteen saakka, ja sunnuntaina siivosimme vielä lasten tapahtuman jälkeiset sotkut. Puristusvoimaa on nyt tullut treenattua, sillä noukkijalla poimittiin ainakin tsiljoona tupakantumppia maasta.

Melko vähäisistä yöunista huolimatta allas harjoitukset sujuivat hyvin. Koko joukkue oli keskittynyt ja motivoitunut, mutta peli oli silti rentoa ja hauskaa. Me ollaan vaan NIIN hyviä!


Valmiina hommiin ennen kuin hommia edes on.

Makkara tytöt Saija #5, Ella #8 ja Heli #6

Mari #11 ja Elina #4


Mira #14, Sirpa #15, Jenni #2 ja Ella #8

Makkara- Ella #8

Sirpa #15 ja Minä

Ella #8

Punahuulet Jenni #2 ja Mira #14



Viikonloppuna laitettiin maskin linsseihin tummennukset, siitä lisää seuraavassa tekstissä! Luvassa tällä viikolla myös pitkästä aikaa pelaaja esittely.

Terveisin Seda #12

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Leirillä täl puolel jokkee 13.-14.6.

Sitä tietää taas pelanneensa viikonloppuna, kun tuolin selkänojaan nojautuminen tekee kipeää mustelmista johtuen. Onneksi ei ole kovinkaan lämpimät säät, sillä hamesääristä ei ole tietoakaan, ja hihattomien paitojen käyttäminen olisi enemmänkin kuin kiusallista. 

Turussa pääsimme pelaamaan isompaan ja syvempään altaaseen. Oli positiivista huomata, että syvyys ei tuntunut kummemmalta. Lauantaina tuoreilla jaloilla sukeltaessa ei altaan kokokaan ollut ongelma, mutta sunnuntaina uupumuksen huomasi. Sukellukset väheni ja välillä sitä huomasi katselevansa pinnasta puuskuttaen, kun kaveri rimpuilee yksin irti vastustajista. Reilu kuukausi aikaa kohottaa vielä kuntoa!

Lauantaina altaiden välissä huoltajamme Heli ohjasi meille palauttavan lihashuolto tuokion, joka meidän tulisi tehdä osana alkulämmittelyä omassa arkitreenaamisessakin. Helin harjoituksiin kuului yläraajan nivelten (sormista olakpäihin) pyöritykset ja selkärangan  lämmittely. Lisäksi venytimme alaraajoja itsenäisesti ja parin avustuksella. 

LämpöYkkönen Oy tukee meidän MM-kulta tavoitetta 
Oona #10 ja Kira #3 etsivät neliapiloita

Ilona venyttää Elinan #4 etureisiä


Lauantai iltana kävimme koko porukalla Aurajoen rannassa ruokailemsassa. Ruoka oli hyvää, ja sitä oli tarpeeksi, ainakin suurimmalle osalle. Ne, jotka vielä jaksoivat, hakivat kesän ensimmäiset jäätelöt jälkiruoaksi. Ennen nukkumaan menoa sovitimme vielä edustusvaatteet. Oona #10, Ella #8 ja Kira #3 olivat tehneet hyvää työtä etsiessään meille hyvän vaate kokonaisuuden. Kiitos tytöille!

Sunnutai aamun selfie =)

Kira #3 ei edes ole joukkueemme seniori, ja sekin tarvitsee jo pyörätuolia,


Terveisin Seda #12




Training camp in this side of river

You know that you have played uwr in weekend when you feel pain in your back while sitting in a bench. It is good for our sake that is not yet summer time in Finland (do we really have it?) because wearing a skirt is not an option and using sleeveless shirts would be more than bothersome.

Our camp was held in Turku where the training pool was big and deep. It felt good to play in such a big pool, so much more space! Trainings in Saturday felt good with fresh and rested body but on Sunday you could really spot the difference: multiple training hours on Saturday had been demanding. On Sunday dives felt harder and at times you could see from the surface how your co-player struggled by herself in the bottom of the pool. Nevertheless the camp was really good and we still have one month to go before Cali.

On Saturday between our pool exercises our team physical care-taker instructed us a physical session which was meant to recover our bodies from previous training session and prepare for the upcoming ones. For examples movements for shoulder and spine rotation were included to the exercise. In addition we stretched our lower bodies together with team mate and independently.

On Saturday evening we went to have dinner together next to the river Aurajoki. Food was good and there was enough it, at least for most of us J Those who still had energy went to pick up ice-creams before heading to the hotel. In hotel we tried on our new team clothes and other accessories. Oona #10, Ella #8 and Kira #3 have made good work while searching suitable ones, thank you girls!


PS. Note regarding the title for our foreign readers: The city of Turku is divided by river Aurajoki and people who live in Turku always ask “Which side of river do you live?” and reply is often “This side of river” J

tiistai 26. toukokuuta 2015

Maajoukkueleiri Seinäjoella- paaaaljon kuvia!

Lauantai aamulla kokoonnuimme muutaman viikon tauon jälkeen Seinäjoen uimahallin aulassa. Pitkästä aikaa meillä oli edessä kokonainen leiriviikonloppu, lauantaina ei ollut turnausta tai muitakaan pelejä, eli kerrakin ainakin ensimmäiset leirialtaat eivät tuntuneet aivan tuskalta. Lauantaina aika altailla hurahtikin nopeasti erilaisten harjoitteiden ja pelailun myötä. Aikaisemmin leireillä yöt koulunlattialla tai jonkun pelaajan kummin kaiman sukulaisen olohuoneen lattialla siskonpedissä viettäneenä oli luksusta päästä hotelliin yöksi. Ja mikä tärkeämpää sunnuntai aamuna hotellin aamiaispöytää tyhjentämään ;) Lauantai iltana kokoonnuimme ruokailun jälkeen vielä ”jatkoille” valmentajamme Juhanin huoneeseen pitämään palaveria sekä testailemaan mahdollisia joukkue-uimapukuja. Maihtoivat seinänaapurit ihmetellä kun 14 kovaäänistä naista pulisivat kuka mitäkin sovituksien yhteydessä pienessä huoneessa.


Mitäköhän Juhanin vaimo ajattelee kun sen sängyssä on näin monta naista lauantai iltana?
Voittajan ilme!

Vaikka Seinäjoen uimahalli oli suljettuna koko sunnuntaina olivat he ystävällisesti järjestäneet meille mahdollisuuden käyttöö hallia pyhäpäivästä huolimatta. Eli aivan mielettömän suuri kiitos heille siitä! Upeaa, että tälläinen oli mahdollista. 

Sunnuntaina ei ihan hirveästi aamupalapöydässä kyllä allekirjoittanutta hymyilyttänyt eikä uskaltanut vatsaakaan aivan pinkeäksi ahmia. Edessä oli muutaman tunnin päästä perinteinen testiuinti meillä onnettomilla, jotka eivät sitä olleet vielä ehtineet tehdä. Kun puolet suuntasivat aamuverryttelylle aurinkoiseen ulkoilmaan me muut haimme tsemppaus fiilistä toisistamme ja The Pointer Sisters:n I´m so exited (tai kuten Jenni #2 laulaa lurautti I’m so exiting) –kappaleesta. Ehkäpä tästä fiilistelystä oli apua sillä huimia aikojahan me siellä taottiin. Tästä mystisestä testiuinnista, johon meillä on viha-rakkaus –suhde (usealla vain viha) myöhemmin ihan oma postauksensa. Hirveältähän se tuntui ja taisi siinä viimeisen vedon jälkeen aamiainen syötyä toiseen kertaan yhdellä jos toisella, mutta aina on kyllä hyvä fiilis kun se on ohi ja tehty.

Testin perään teimme uintitekniikka harjoituksia, jotka tulivat ainakin itselle tarpeeseen. Itse ainakin kuvittelin osaavani uida, mutta kyllä sieltä tekniikasta aina vaan löytyy jotain korjattavaa. Lisäksi sunnuntai koostui muista harjoitteista ja pelaamisesta. Useampaan otteeseen totesimme Kiran #3 ja Helin #6 samalla puolella pelatessamme, että voi vitsi kun sujuu hyvin ja vastapuolen karvatessa ja painaessa päälle, että onneksi nuo pelaavat oikeasti meidän kanssa samalla puolella :D.

Kaiken kaikkiaan leiriltä jäi käteen niin paljon onnistumisen fiiliksiä kuin asioita, joita vielä harjoitella ja pohtia. Sunnuntai-iltana kotiin päästyä korvamatona soi edelleen ”I’m so exited, and I just can’t hide it. I’m about to lose control and I think I like it. I’m so excited, and I just can’t hide it. And I know, I know, I know, I know, I know I want gold, want gold.”
H3li #6 kerää voimia testiuintiin.

Aamu alkaa buranalla.


Testiuinnin tehneet aamureippailulla.



Heli #6, Kira #3 ja Oona #10

Sama poppoo, eri poseeraus =)

Ei olisi vielä 10 vuotta sitten uskonut, että joskus naisten maajoukkue on altaalla LIIAN aikaiseen.

Kaikkensa (Euroviisuille ja joukkueelle) antanut Elina #4 ja Sirpa #15 kuskina



Mira #14




keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Leireilyä- miksi me tehdään tätä?

Mikä saa aikuistuneen, työssäkäyvän perheenäidin kerta toisensa jälkeen jättämään viihtyisän kotinsa ja pellavalakanaisen futoninsa, pakkamaan hammasharjansa ja pyjamansa, matkustamaan auton takapenkillä satoja kilometrejä johonkin kyläpahaseen, yöpymään makuupussissa ventovieraiden ystävällisten ihmisten kotona tai kylmällä koulun lattialla, syömään lattialla istuen kassissa tummuneita banaaneja ja lämmintä maitorahkaa pelikaverilta pummitulla kertakäyttölusikalla, hyppäämään aivan liian monetta kertaa väsyneenä ja nälkäisenä epämiellyttävän kylmään ja märkään veteen varusteiden hangatessa rakoille kulunutta ihoa, tekemään niitä samoja puuduttavia ohitusharjoituksia, kuuntelemaan ne samat saarnat vapaan käden käytöstä ja vapaan tilan hakemisesta?

Viikonloppukoti
  1. Joukkue. Parikymmenpäinen joukkio eri ikäistä, erikokoista, -näköistä, -luonteista naista jotka jakavat intohimoni, haaveeni ja tavoitteeni (ja tummuneet banaanit ja kertakäyttölusikat). Meillä on yhteiset vastustajat, meillä on yhteinen tavoite, meillä on yhteinen tie. Se tie on ollut ja tulee olemaan pitkä ja sille tielle mahtuu paljon ainutkertaisia kokemuksia ja hetkiä. Ja kun sellaisia jakaa joukkion kanssa, kasvaa joukkue joksikin paljon suuremmaksi kokonaisuudeksi kuin vain 20 eri murteita puhuvaa joukkueeksi kerättyä naista.
  2. Uppopallo. Parasta mitä ihminen voi harrastaa. Saa lutrata vedessä, saa painia, saa vauhdin hurmaa ja voimien mittelöä. On henkisesti, fyysisesti ja taidollisesti päättymätön oppimisen ja oivaltamisen kenttä. Uppopallo, se on intohimo, sitä ei voi selittää.
  3. Maajoukkueleiri. Jotkut menevät joogakurssille, vetäytyvät hiljaisuusretriittiin, menevät baariin vetämään pään täyteen tai menevät viikonloppulomalle ystävien tai elämänvalitun kanssa, jotkut makaavat sohvalla, katsovat televisiota ja antavat elämän soljua. Minä menen kerran kuussa viikonlopuksi maajoukkueleirille.  Maajoukkueleiri on paitsi rankka treenileiri, myös henkisesti hyvin antoisa matka omien rajojensa, heikkouksien ja vahvuuksien ja kehityskyvyn äärelle. Leiriviikonloppuna kaikki arkiset huolet ja kiireet unohtuvat ja leiri on irtiotto ja retriitti jonka jälkeen jaksaa taas arkea uudella innolla ja energialla. Leirit; sydän riemusta kuplien niihin lähtee, väsyneenä mutta voimaantuneena niiltä palaa kotiin ja pellavalakanoihin.
  4. Maailmanmestaruus. Vielä 10 ja 5 vuotta sitten se olisi ollut vitsi, nyt se on mahdollista ja tarjolla. Onhan se nyt aivan mahtavaa ja huippua hakea poika kotiin Kolumbiasta. Meillä on edessä huippu reissu ja ennennäkemättömän kovia pelejä. Me olemme matkalla maailmamestaruuteen.

Ensi kesän mestarit Barissa 2007



Terveisin Saija #5