Vedenneidot: Maajoukkueleiri Seinäjoella- paaaaljon kuvia!

Lauantai aamulla kokoonnuimme muutaman viikon tauon jälkeen Seinäjoen uimahallin aulassa. Pitkästä aikaa meillä oli edessä kokonainen leiriviikonloppu, lauantaina ei ollut turnausta tai muitakaan pelejä, eli kerrakin ainakin ensimmäiset leirialtaat eivät tuntuneet aivan tuskalta. Lauantaina aika altailla hurahtikin nopeasti erilaisten harjoitteiden ja pelailun myötä. Aikaisemmin leireillä yöt koulunlattialla tai jonkun pelaajan kummin kaiman sukulaisen olohuoneen lattialla siskonpedissä viettäneenä oli luksusta päästä hotelliin yöksi. Ja mikä tärkeämpää sunnuntai aamuna hotellin aamiaispöytää tyhjentämään ;) Lauantai iltana kokoonnuimme ruokailun jälkeen vielä ”jatkoille” valmentajamme Juhanin huoneeseen pitämään palaveria sekä testailemaan mahdollisia joukkue-uimapukuja. Maihtoivat seinänaapurit ihmetellä kun 14 kovaäänistä naista pulisivat kuka mitäkin sovituksien yhteydessä pienessä huoneessa.

Mitäköhän Juhanin vaimo ajattelee kun sen sängyssä on näin monta naista lauantai iltana?

Voittajan ilme!

Vaikka Seinäjoen uimahalli oli suljettuna koko sunnuntaina olivat he ystävällisesti järjestäneet meille mahdollisuuden käyttöö hallia pyhäpäivästä huolimatta. Eli aivan mielettömän suuri kiitos heille siitä! Upeaa, että tälläinen oli mahdollista.

Sunnuntaina ei ihan hirveästi aamupalapöydässä kyllä allekirjoittanutta hymyilyttänyt eikä uskaltanut vatsaakaan aivan pinkeäksi ahmia. Edessä oli muutaman tunnin päästä perinteinen testiuinti meillä onnettomilla, jotka eivät sitä olleet vielä ehtineet tehdä. Kun puolet suuntasivat aamuverryttelylle aurinkoiseen ulkoilmaan me muut haimme tsemppaus fiilistä toisistamme ja The Pointer Sisters:n I´m so exited (tai kuten Jenni #2 laulaa lurautti I’m so exiting) –kappaleesta. Ehkäpä tästä fiilistelystä oli apua sillä huimia aikojahan me siellä taottiin. Tästä mystisestä testiuinnista, johon meillä on viha-rakkaus –suhde (usealla vain viha) myöhemmin ihan oma postauksensa. Hirveältähän se tuntui ja taisi siinä viimeisen vedon jälkeen aamiainen syötyä toiseen kertaan yhdellä jos toisella, mutta aina on kyllä hyvä fiilis kun se on ohi ja tehty.

Testin perään teimme uintitekniikka harjoituksia, jotka tulivat ainakin itselle tarpeeseen. Itse ainakin kuvittelin osaavani uida, mutta kyllä sieltä tekniikasta aina vaan löytyy jotain korjattavaa. Lisäksi sunnuntai koostui muista harjoitteista ja pelaamisesta. Useampaan otteeseen totesimme Kiran #3 ja Helin #6 samalla puolella pelatessamme, että voi vitsi kun sujuu hyvin ja vastapuolen karvatessa ja painaessa päälle, että onneksi nuo pelaavat oikeasti meidän kanssa samalla puolella :D.

Kaiken kaikkiaan leiriltä jäi käteen niin paljon onnistumisen fiiliksiä kuin asioita, joita vielä harjoitella ja pohtia. Sunnuntai-iltana kotiin päästyä korvamatona soi edelleen ”I’m so exited, and I just can’t hide it. I’m about to lose control and I think I like it. I’m so excited, and I just can’t hide it. And I know, I know, I know, I know, I know I want gold, want gold.”