Pelaaja esittelyt alkavat - Seda #12

Blogissa puhutaan koko ajan joukkueesta, siitä mihin yhdessä tähtäämme, kuinka meillä on kivaa ja kuinka erilaisia olemme. Nyt olisi ehkä aika myös kertoa, ketkä tämän joukkueen muodostavat ja millaisia me olemme. Kevään aikana joukkueen naiset tulevat teille tutuksi esittelyiden myötä. Aloitetaan minusta!

Pienestä asti olen viihtynyt vedessä. Mökkirannassa saattoi kulua neljä tuntia putkeen kahlatessa, ja pois suostuin vain itkun saattelemana. Äitini ei ole vesipeto, mutta minä olenkin kulkenut isäni jalanjäljillä ensin laitesukelluksen pariin ja sitten uppopalloaltaaseen. Lapsesta asti olen pitänyt liikunnasta, mutta siitä huolimatta olin pullea ja kömpelö. Harrastin tanssia ja hetken aikaa uintia, mutta lajini löysin vasta 16-vuotiaana. Olin pelannut vain puoli vuotta kun keväällä 2004 uskaltauduin jo nuorten maajoukkueleirille. Silloin se tapahtui, minusta tuli urheilija! Mitä voimakkaammaksi, taitavammaksi ja parempi kuntoiseksi tulin sitä itsevarmemmaksi kasvoin. Vaikka taitoni eivät olleet vielä ensimmäisissä maaotteluissani kovinkaan kummoiset, valmentajat antoivat minulle peliaikaa. Uskon tämän olleen kiitos ja palkinto uurastuksestani joukkueen eteen. 

Nyt olen pelannut uppopalloa lähes 12 vuotta. Välillä sitä miettii, että mikä minut saa kerta toisensa jälkeen hyppäämään altaaseen, mutta tähän minulla on ainakin kaksi selkeää syytä. Uppopallo on asia, jossa koen olevani hyvä. Se on "minun juttu" ja saan siitä itsevarmuutta. Toinen syy on joukkueen kanssa kilapaileminen. Sydämessäni maajoukkue on minun kotijoukkue, joka kasvattaa minussa kilpailuhenkeä. Tällä joukkueella haluan voittaa!

Kun en ole treenaamassa, teen töitä fysioterapeuttina. Aikoinaan hain opiskelemaan yhteiskuntapolitiikkaa, mikä on melko huvitttavaa, sillä tulevat eduskuntavaalit aiheuttavat minulle nyt todellista päänvaivaa. Luulin edustavani jotain, mutta vaalikoneet kertovatkin kaikkea muuta. Vuoden vaihteessa muutin kotikaupungistani Jyväskylästä Helsinkiin. Olen aina ajatellut olevani isonkaupungin tyttö, mutta nyt harkitsemme Mikon kanssa Hyvinkäälle muuttoa. Millonkas Riihimäellä on uppopallo treenit?

Ai niin! Ihmettelette varmaan nimeäni. Isäni on turkkilainen.

Terveisin Seda #12

1. Perus sunnuntai aamu.
2. Laajavuoren valloitus Suvin, entisen mokke kaverin, kanssa kesällä 2014
3. Tupareiden teemana haaveet. Maailmanmestaruus!

yöpall... eikun uppopalloa!

Katja, Seda #12 ja Niina, joka oli maajoukkueen pakki Barissa 2007

Tiistaina minun oli tarkoitus mennä Pikkolaan Kuplan treeneihin. Treeneissä on paljon hyvää: kovat pelit ja minun kotoa hallille on matkaa vain kilometrin verran. Miksi en sitten mennyt taaskaan noihin kovasti "himoitsemiini" treeneihin? No siksi, että ne alkavat 21:30. Tuohon aikaanhan minä olen jo yöpuvussa, hampaat pestynä ja purentakiskot suussa sohvalla odottamassa unta. Treenien sijasta seiskan aikaan nappasin koiran ja poikaystävän (molemmat hihnassa?) ja menimme lähimetsään kouluttamaan koiraa. Vaikka treeneihin menemättä jättäminen painoi huonona omatuntona, niin lämpimässä kevät illassa oli ihanaa viettää sitä paljon puhuttua laatuaikaa. Kai sinäkin olet päässyt nauttimaan ihanasta keväästä? Korvatakseni tiistai-illan ohitetut uppopallo treenit, heräsin keskiviikkona ajoissa ja kävin vetämässä uintitreenin ennen töitä.

Eilen torstaina menin sitten Myyrmäkeen Hydromanian treeneihin. Uppopallo alkaa 20:30 ja toisin kuin Pirkkolassa, ennen vuoroa voi käydä salilla tai uimassa. On NIIN paljon helpompaa ja mukavampaa lähteä treenaamaan seitsemän aikoihin, uida ennen uppopalloa ja olla kymmeneltä kotona, kuin koittaa herättää itsensä treeneihin vasta yhdeksän aikoihin. Nukahtaminenkaan ei venähdä puoleen yöhön, ja aamulla on taas helpompi herätä uuteen päivään. Treeneissä uinti tuntui kevyeltä ja pallo pysyi käsissä. Katjan ja Niinan kanssa oli helppo pelata, ja me tytöt oltiin hyviä yhdessä! Miehillä olevan voiman me korvamme järkevillä sukelluksilla ja kovalla kunnolla. 

Oma päivä rytmini on melko rutinoitunut, eikä kova motivaatiokaan pidä minua tarpeeksi virkeänä lähtemään yhdeksän aikaan treeneihin, minulle kun yö alkaa jo yhdeksän jälkeen. Ihmettelen suuresti, että miten jotkut jaksavat toistuvasti harjoitella myöhään illalla, minun nukkumaanmeno ajan jälkeen. Kysehän ei ole vain uppopalloilijoista, sama tilanne on varmasti monella muunkin lajin harrastajalla. Kuinka myöhään sinä olet valmis treenaamaan?

Katja

Sedan #12 ja Katjan allasselfie ;)

Huomenna olisi toiveena päästä kahden tunnin spinningkiin. Toivotaan, että jono tunnille lyhenee, ja pääsen testaamaan omia rajojani. Tällä viikolla pitää myös tehdä yksi maksimikestävyysharjoitus, jonka minä meinasin kuitata sunnuntain spinningillä. Millaiset suunnitelmat sinulla on viikonlopulle?

Terveisin Seda #12