Oli sitten kyse saliharjoituksesta, uppopallotreeneistä tai ryhmäliikuntatunnista, alkulämmittely on aina hyvä tehdä. Alkulämmittelyllä on useita positiiviasia merkityksiä. Se virittää mielen ja valmistelee kehon tulevaa harjoitusta varten. Hengitys- ja verenkiertoelimistö vilkastuu ja hermo-lihasjärjestelmä herkistyy, jolla on merkitys mm nivelten asentotuntoon. Urheiluvammojen riski myös pienenee alkulämmittelyjen myötä, sillä lämmin kudos ei vaurioidu yhtä herkästi kuin vertymätön kudos. Harjoituksen alussa keho on vastaanottavaisimmillaan, joten alkulämmittely on hyvä aika harjoitella myös tekniikoita ja taito-ominaisuuksia. Salilla tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa rinnallevedon harjoittelua kepillä. Lämmittrly tulee aloittaa maltillisesti ja tempoa lisätään hiljalleen.
Maajoukkueen harjoituksissa lämmittelemme aina yhdessä Helin #6 ohjeiden mukaan. Lämmittelyyn kuuluu uintia, jalkapotkuja samalla kun käsittelemme palloa ja sukkelluksia altaanpohjaan eli ns. pummppuja. Tämän jälkeen laitamme räpylät jalkaan ja sukellamme useamman kerran altaan reunalta toiselle, jonka jälkeen teemme saman mutta kaverin kanssa syötellen. Lopuksi teemme muutaman spurtin ja pari pitkää ja rauhallista sukellusta. Kirsikaksi kakun päälle sukellamme vielä kerran keuhkot tyhjänä altaan reunalta toiselle. Tämän jälkeen teemme tekniikka harjoituksia, esimerkiksi korituksia tai vastustajan ohituksia.
Mielestäni uppopallossa, muita lajeja enemmän, lämmittelyssä korostuu hengitys- ja verenkiertoelimistön virkistyminen. Me puhumme "keuhkojen avautumisesta". Oleko koskaan pidättänyt henkeä niin kauan, että palleasi alkaa nykimään? Tätä tunnetta me tavoittelemme lämmittelyn viimeisillä sukelluksilla. Silloin subjektiivinen tunne on, että keuhkot aukeavat.
Terveisin Seda #12
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti